Kategoria: Blogi

Henkilöbrändäys – ilmaisia verkkomateriaaleja

Posted on by Kati Koivunen

Työn tekeminen, vapaa-ajan viettäminen ja viestintä on muuttunut dramaattisesti viimeisten viikkojen aikana. Nyt jos koskaan on apua vahvasta ja erottuvasta verkkojalanjäljestä, henkilöbrändistä. Verkosta ja sosiaalisen median kanavilta etsitään luotettavien tietolähteiden lisäksi vertaistukea, tukea ammatilliseen kehittymiseen, viihteellistä sisältöä sekä kiinnostavia ja ajankohtaisia keskusteluja.  

Myös erilaiset urasiirtymät, kuten työpaikan vaihdot tai kouluttautuminen uudelle alalle lisääntyvät tulevaisuudessa. Henkilöbrändäys verkossa ja verkostoituminen kannattaa siksi aloittaa jo tänään. 

Kokosin tähän postaukseen henkilöbrändäyksen starttipaketin avoimesti ja ilmaiseksi saatavilla olevista verkkomateriaaleista. Materiaalin avulla pääsee hyvin alkuun henkilöbrändäyksessä olipa tavoitteena alan tai työpaikan vaihto, yrittäjyys tai muu uralla eteneminen.

Podcastit, webinaarit ja videot:

Kati Koivunen: Minäkö Brändi – Henkilöbrändäyksen abc (webinaari) 

Piritta Seppänen: Haastavien some-tilanteiden hallinta (webinaari)

Emine, Susanna Rantala: Henkilöbrändi vai asiantuntijabrändi (podcast) 

Henna Niiranen: Henkilöbrändäys somessa (webinaari) 

Media-assari: Henkilöbrändäys somessa (vlogi) 

Mika D. Rubanovitsch & Elina Koivumäki: Henkilöbrändäys (Duunitorin podcast) 

Henkilöbrändäys koulutukset ja oppaat: 

Someta Duuniin MOOC-opinnot, erityisesti Moduulit 3 ja 4 käsittelevät henkilöbrändäystä 

Kati Koivunen: Henkilöbräyksen perusteet – Opas suunnitelmalliseen asiantuntijaviestintään 

PriceWaterhouseCoopers – personal Brand workbook (engl.) 

Henkilöbrändäys kirjat ja artikkelit:

Laura Pääkkönen: Social Selling – Henkilöbrändi, verkostot ja sosiaalinen media B2B-myynnissä (e-kirja, lataa sivun alalaidasta) 

Kati Koivunen: Mitä sinusta sanotaan huoneen ulkopuolella (artikkeli) 

Tom Peters: Brand called You (Fast Companyn artikkeli, josta henkilöbrändäyksen käsite on lähtöisin)

Oppaat brändin rakentamisen työkaluihin:

Emmi Lehtomaa: Instagram sisältöopas 

Canva.com visuaalisen brändäyksen opas (engl.) 

WordPress essential Training (verkkokurssi, nyt poikkeuksellisesti saatavilla ilmaiseksi): 

Tom Laine: LinkedIn -Pikaopas 

Tsemppiä brändityöhön!

verkostoituminen

Minä myös! 6 vinkkiä verkostoitumiseen

Posted on by Kati Koivunen

Parhaiten menestyneet yritykset eivät myy, ne brändäävät. Tämä sama ajattelu on levinnyt myös yksilötasolle. Tuloksekkaat asiantuntijat tekevät itsestään mediayhtiön mentaliteetilla varustetun brändin. Brändityössä verkostoilla on suuri merkitys, ja siksi se on taito, joka kannattaa opetella.

Henkilöbrändi kehittyy mittaamalla

Posted on by Kati Koivunen

Sanonta kuuluu, että sitä saat mitä mittaat. Tavoitteet, joita olet asettanut brändäykselle ja viestinnälle tulisi ohjata toimintaasi. Yhtä tärkeätä kuin tavoitteiden kalibrointi, on myös mittareiden asettaminen. Tavoitteita voi listata lyhyelle aikavälille sekä pitkällä tähtäimellä. Jos tavoitteena on esimerkiksi työllistyminen heti valmistumisen jälkeen, kannattaa mitata viekö brändiviestisi sinua lähemmäs tuota tavoitetta. 

Viestinnän mittareita asetettaessa käytetään usein SMART-kaavaa. Toimiakseen mittareiden on oltava:  

  • Yksityiskohtaisia – selkeästi määritelty tavoite on helpompi saavuttaa 
  • Mitattavissa – mittarit määrittävät onnistumisen 
  • Saavutettavissa – onnistumiseen pitää olla realistiset mahdollisuudet 
  • Oleellisia – tavoitteen saavuttamisen pitää viedä kehitystä oikeaan suuntaan 
  • Aikaan sidoksissa – tavoitteilla pitää olla takarajat tai tarkistuspisteet.
Henkilöbrändäys.
Henkilöbrändäyksessä tärkeätä on arvostaa pieniäkin saavutuksia. Kuva: Panu Pohjola.

Mittaa määrää ja laatua 

Tavoitteita on hyvä olla sekä määrällisiä että laadullisia. Esimerkiksi, jos päätavoitteena on työllistyä oman alan töihin, voisi viestinnällisenä tavoitteena olla positiivisen mielikuvan syntyminen kohderyhmässä ja suhteiden avaaminen. Tämän toiminnan tuloksia voi mitata:

1) määrällisesti: uudelleenvälittäminen, kommentointi, reagointi, seuraajien määrä, suositusten määrä, maininnat, hakukonenäkyvyys, solmittujen avainsuhteiden määrä tai sivustojen kävijädata 

2) laadullisesti: kontaktien laatu (saavutetaanko tavoiteorganisaatiot ja -henkilöt), pääkohderyhmien ja vaikuttajien käyttämä sävy ja suhtautuminen. 

Hedelmällisintä onkin määrän sijaan pohtia, millaisia vaikutuksia viesteilläsi on. Saako jakamasi sisältö kohderyhmäsi toimimaan haluamallasi tavalla? Somessa on suhteellisen helppoa mitata vaikuttavuutta. Esimerkiksi maininnat ja kommentit antavat viitteitä siitä, kuullaanko sinua ja mihin sävyyn viestisi vastaanotetaan.  

Mittareihin ei kuitenkaan kannata luottaa sokeasti, ja tuloksia kannattaa myös analysoida.  

1) Tulevatko tykkäykset ja kommentit oikealta kohderyhmältä? Jos eivät, niin mikä tähän voisi olla syynä?  

2) Ovatko verkossa käymäsi keskustelut johtaneet tuloksiin, kuten verkostoitumiseen, yhteistyön aloittamiseen, työpaikkatarjoukseen tai yhteydenottoon medialta? Miksi ovat, miksi eivät – reflektoi. 

Tuloksiin kannattaa reagoida. Sisällössä on aina petraamista.  Se voi olla entistä kantaaottavampaa ja sisältää enemmän kärjistyksiä, omia huomioitasi ja näkemyksiäsi. Julkaisemisessa kannattaa olla rohkea, videot ovat nyt erityisen suosittuja. Huomioi myös omat viestintätapasi. Onko sävy ja tyyli kohderyhmälle (ja sinulle itsellesi) sopiva? Haluatko olla asiallinen, humoristinen, keskusteleva, toteava, viihdyttävä, uutta ideoiva vai informoiva? 

Postausaika voi myös vaikuttaa viestien vaikuttavuuteen. Testaile, mihin aikaa käyttämissäsi kanavissa liikutaan aktiivisesti, ja postaa aina parhaaseen aikaan. Tosin esimerkiksi Twitterissä aktiivisimmat vaikuttajat postaavat useita kertoja päivässä etenkin kello 7.00-17.30 välillä. 

Muista arvostaa brändityösi pieniäkin saavutuksia. Iloitse siis, kun: 

  • Saat kiitosmailin seuraajaltasi 
  • Joku tilaa uutiskirjeesi 
  • Tärkeä kontakti huomaa sanomasi ja jakaa sen 
  • Saat kutsun vierailemaan blogissa/podcastissa/storyssa 
  • Sinut esitellään hyvälle kontaktille/verkostolle 
  • Sinua pyydetään puhumaan tilaisuudessa. 

Lue lisää mikro-voitoista, ja lataa “Personal Brand Success Tracking Score Sheet”. 

Henkilöbrändi jakaa somessa arjen tekoja (Sisältöstrategia osa 2/2)

Posted on by Kati Koivunen

Henkilöbrändiään systemaattisesti rakentavan ei tarvitse hakea kaukaa sisältöjä some-päivityksilleen. Sisältö on nimittäin parhaimmillaan arjen teoista ja toiminnasta kertovia tuokioita.

Henkilöbrändi voi rakentaa omaa bränditarinaansa esimerkiksi Instagram Stories-toiminnolla. Hyvin tuotetussa sisällössä kuvissa, teksteissä ja/tai videoissa vilahtelevat brändin avainsanat ja niiden ympärille koottu tarina. Itse esimerkiksi jaan Instagramin Stories-osiossa brändinhallintaan liittyviä kirja- ja opiskeluvinkkejä. Toki tärkeätä on myös tuoda esille omaa persoonaa, siinä määrin, kuin omaan some-strategiaan kuuluu.  

Eri kanavissa jaettu sisältö on vahvasti sidoksissa brändäyksen tavoitteeseen. Tarjottava sisältö on hyvin erilaista riippuen siitä onko tavoitteena:

  1. Oman digitaalisen jalanjäljen rakentaminen ja henkilöbrändäys (esimerkki)
  2. Työnhaku (esimerkki) 
  3. Sosiaalisen verkoston kasvattaminen (esimerkki) 
  4. Esiintymis- ja puhujakutsut tapahtumiin (esimerkki) 
  5. Oman ammattialan osaamisen laajentaminen. (esimerkki) 
Henkilöbrändin paras sisältö syntyy intohimosta. Kuva: Panu Pohjola

Vuorovaikutus ja siihen pyrkiminen on avainasemassa. Henkilöbrändiä rakentavan kannattaa viestiä somessa niistä asioista, joista hän kertoo olevansa kiinnostunut ja tietävänsä. Sisällöistä tulisi käydä ilmi kokemus, toimialatuntemus, verkostot, koulutus, suositukset, palkinnot/tunnustukset sekä aluetuntemus. Kanavasta ja tavoitteesta riippumatta tulisi brändiä rakentavan luoda kiinnostavaa ja ajankohtaista sisältöä, käydä keskusteluja verkostoonsa kuuluvien kanssa ja antaa kredittiä eli tykätä ja jakaa myös muiden sisältöjä eteenpäin.

Mistä sinä voit aloittaa?

Kiteyttämällä brändisi ydinsanoma. Voit lähteä hahmottelemaan sitä kiinnostuksesi kautta.  

Pohdi  

  • Millaisista teemoista voisit ajatella aloittavasi keskusteluja? 
  • Millaisia uutisia voisit jakaa?
  • Millaisen ongelman voisit auttaa jotakuta ratkaisemaan?  
  • Millaista sisältöä omalla alallasi työskentelevät julkaisevat?  

Sisällöntuotanto on vaivattominta silloin, kun muoto korostaa tuottajan omia vahvuuksia. Toisella on sana hallussa artikkeleissa, siinä missä toisen persoona kukoistaa lyhyissä videoissa. Webinaari, e-kirja, infograafi, Podcast, Twitter-chat, LinkedIn-postaus, blogi.. Olipa sisältömuoto mikä tahansa, käytä aikaa sen suunnitteluun ja viimeistelyyn.

Kuvien ja videoiden laatu vaikuttaa suoraan katsontakertoihin. Tekstit paranevat oikolukuohjelmassa ja kuvat kuvankäsittelyssä. Canvalla luot helposti näyttäviä verkkosisältöjä, kuten profiilikuvia tai mainospostauksia omista kuvistasi. Tämän ilmaisen selainpohjaisen suunnitteluohjelman löydät osoitteesta http://www.canva.com. Ilmaisia kuvapankkeja on useita. Löydät niitä hakemalla kuvapankki –sanalla. Itse pidän Unsplash-pankin sisällöistä, mutta suurimmaksi osaksi käytän omia tai yhteistyökumppanieni ottamia kuvia. Pidä aina huoli siitä, että sinulla on lupa käyttää kuvia, joita jaat somessa. Lisätietoa tekijänoikeuksista löydät myös kuvapankkien omilta sivuilta.  

Mikä sitten on kiinnostavaa sisältöä?

Tässä auttaa kohderyhmien määrittely. Sisältömuotoja kannattaa kokeilla ja kysellä vaikka suoraan omilta seuraajilta sitä, millainen sisältö heitä kiinnostaisi. Ajankohtainen sisältö on aina parasta. Kiinnostavin sisältö syntyy sellaisen aiheen ympärille, joka saa myös sinun silmäsi loistamaan ja ajantajusi katoamaan.

Etsi Twitteristä päivänpolttavia puheenaiheita Tweet Decillä tai tsekkaa Buzzsumo-palvelusta sisältöideoita (2 hakua/pvä ilmaiseksi). Samaa sisältöä voi myös kierrättää useamman kerran ja versioida sopivaksi eri kanaviin. Älä kuitenkaan kopioi sinällään sisältöjä kanavasta toiseen, jokaisessa kanavassa on omat tapansa esimerkiksi hashtagien käytön ja saatetekstien suhteen.

Sisällöntuotannossa rohkea rokan syö, kuten Andrei Koivumäen tapaus osoittaa. Lykkyä sisältötalkoisiin!

Näin luot sisältöstrategian henkilöbrändille (1/2)

Posted on by Kati Koivunen

Kahdessa edellisessä (Henkilöbrändäyksen perusteet ja Minkä värinen sinun sateenvarjosi on?) postauksessa olen antanut vinkkejä henkilöbrändin perustuksille. Tämän perustan päälle on hyvä lähteä rakentamaan strategiaa toimillesi ja viestinnällesi verkossa.

Strategian kehittelyä helpottaa, mikäli sinulla on tiedossa omaa alaasi ja erityisosaamistasi kuvaavat asiasanat tai fraasit. Google-hakujen tai -työkalujen hyödyntäminen on tehokkain tapa avainsanojen selvittelyyn. Millä sanoilla sinä hakisit oman alasi osaajia, tai tietoa, joka on sinulle hyödyllisintä ammatillisesti? Myös LinkedIn-verkostostasi on apua; millä sanoilla alan vaikuttajat puhuvat osaamisestaan, entäpä kollegat/kilpailijat? Kirjaa ylös keskeiset avainsanat, 3-5 sanaa riittää. Nämä asiasanat muodostavat teemat, joiden tiimoilta toimit; kirjoitat, puhut, twiittaat, etsit seuraajia ja hakukoneoptimoit sisältöjä. Käytä avainsanoja jakamiesi sisältöjen otsikoissa, profiiliteksteissä, osallistu avainsanoihin liittyviin keskusteluihin ja liity sanoilla löytyviin ryhmiin. Käytä niitä myös sisältöjesi hashtageina.

Brändin luominen on tänä päivänä sisältömarkkinointia ja tehokkainta digialustoilla, minkä vuoksi keskityn somesisältöstrategian luomiseen. Verkosta löytyy useita työkirjoja ja tarkistuslistoja, joiden avulla työ käy näppärästi, esimerkiksi Niku Creativella on tyylikkäät ja selkeät materiaalit.

Käytännössä asiantuntijan somestrategia syntyy vastaamalla neljään kysymykseen, joista kahta ensimmäistä avaan tässä postauksessa.

  1. Kenelle tuotan sisältöä?
  2. Missä kanavissa?
  3. Millaista sisältö on?
  4. Kuinka mittaan onnistumista?

Kenelle tuotan sisältöä/arvoa?

Mitä kohderyhmiä tavoittelet? Kohderyhmää on joskus haastava pohtia ja rajata, sillä se saattaa olla hyvinkin heterogeeninen riippuen tavoitteestasi. Kaikille kaikkea –periaate ei toimi, kokeiltu on. On tärkeätä, että valitset kohderyhmän, joka tukee tavoitteitasi. Hakeudu niiden ihmisten pariin, jotka ovat kiinnostuneita tai joille on hyötyä sinulle läheisistä aiheista. Kuuntele heidän tarpeitaan osallistumalla aiheeseesi liittyviin tapahtumiin ja liittymällä alasi some-ryhmiin Facebookissa sekä LinkedInissä. Hyödynnä myös oma lähipiirisi ja -verkostosi, joilta voit kysellä millä kanavilla he liikkuvat ja millaisesta sisällöstä he olisivat kiinnostuneita.

Itse kuulun useisiin alakohtaisiin some-ryhmiin. Esimerkiksi Facebookissa olen mukana ”Someduunarit” ja ”Asiantuntijasta vaikuttajaksi” -nimisissä ryhmissä. Osallistumalla pysyn hyvin kärryillä siitä, mistä alalla juuri nyt puhutaan. Voit aloittaa liittymällä esimerkiksi Facebookista löytyvään ”Somerekry” -ryhmään, jossa jaetaan vinkkejä työnhakuun.

Missä kanavissa?

Henkilöbrändäyksen asiantuntija Tom Laineen mukaan kahdesta kolmeen kanavaan riittää brändin rakentamiseen. Mielestäni paras yhdistelmä on se, että tehdään brändille yksi pysyvämpi ”koti”, joka voi olla esimerkiksi kotisivut, Youtube-kanava tai säännöllisesti päivitettävä LinkedIn-profiili. Sen jälkeen valjastetaan käyttöön yhdestä kahteen some-kanavaa, joiden avulla ohjataan liikennettä ”kotiin”. Itselläni brändin kotina toimivat verkkosivut www.katikoivu.com, jonka sisältöjä markkinoin LinkedInissä, Twitterissa, Slidesharessa sekä toisinaan myös Youtubessa.

Tärkeintä on, että ”kotona” on kattavasti ja ajankohtaista tietoa sinusta, työnäytteitä, mahdollisesti suositteluja sekä persoonaasi esille tuovaa materiaalia, kuten videota ja/tai kuvia sinusta ydinosaamistasi kuvaavassa ympäristössä tai toiminnassa. Hyvänä esimerkkinä brändin ”kodista” toimii Suomen tunnetuimpiin henkilöbrändeihin lukeutuvan Elina Koivumäen kotisivut.

Muista, että jokaisella kanavalla on hieman erilainen käyttäjäprofiili. Pohdi siis tarkoin, millä kanavilla viestisi saavuttaa tavoittelemasi kohderyhmän parhaiten, ja käytä niitä. Kanavia valitessasi kannattaa huomioida:

  1. Mitä muutoksia tai tulosta lähdet hakemaan somen avulla? Haluatko löytää piilotyöpaikan, verkostoitua työnantajien kanssa, tuoda esille lopputyösi tuloksia, markkinoida yrityksesi palveluita..
  2. Mikä on sinulle luontevin tapa viestiä? Pidätkö kirjoittamisesta, videoiden tekemisestä tai oletko taitava kertomaan tarinoita kuvilla?
  3. Mistä tavoitat kohderyhmäsi? Ketä ovat nämä ihmiset, minkä ikäisiä, yrittäjiä, yritysten edustajia, yksityishenkilöitä? Mistä asioista nämä kohderyhmät ovat kiinnostuneita? Millä kanavilla kohderyhmäsi liikkuu?

Käytä kanavapohdinnassa niin maalaisjärkeä, asiantuntijatietoa kuin tutkimuksia. Tutkimustietoa tuottavat useat eri mediatalot sekä tutkimuslaitokset, kuten Tilastokeskus ja Telia. Tilastoista kannattaa selvittää myös, milloin on kunkin kanavan prime time eli aika, jolloin linjoilla on eniten käyttäjiä alaltasi. Jos sinulla on jo käytössäsi some-kanavia, tarkastele, ketä olet viesteilläsi tavoittanut, mihin aikaan ja millaiset sisällöt ovat olleet suosittuja. 

Voit aloittaa Lehmätkin Lentäis -blogista, jossa kouluttaja Harto Pönkä julkaisee säännöllisesti ajankohtaisia some-tilastoja:

https://harto.wordpress.com/sosiaalisen-median-tilastoja/ 

Lue sisältömuodoista, aihevalinnoista sekä onnistumisen mittaamisesta seuraavassa postauksessa.

Minkä värinen sinun sateenvarjosi on?

Posted on by Kati Koivunen

Henkilöbrändäyksen ensimmäinen steppi on siis aloittaa kysymällä miksi toisit osaamistasi näkyville? Käsittelin sitä edellisessä postauksessani, Henkilöbrändäyksen perusteet –artikkelisarjan ensimmäisessä osassa. Kukaan tekee brändäystä harvoin vain omaksi ilokseen. Minulle tärkein syy on oman työmarkkina-arvon parantaminen. Mikä sinun syysi on? Mikä motivoi sinua aloittamaan brändäyksen?

Seuraavassa vaiheessa suuntaa katse omaan napaasi, sillä itsetuntemus on paras lähtökohta brändin rakentamiselle. Tunnet itsesi hyvin, mikäli voit ruksia alla oleviin kohtiin kyllä.

Olen persoonallisuustestien mukaan luontainen johtaja, määrätietoinen ekstrovertti. Testit ovat hilpeää ajankulua ja laittavat ajattelemaan omia kyvykkyyksiä testiä tehdessä. Ne eivät kuitenkaan kerro mitään siitä, kuinka suoriudun tulevaisuudessa tehtävistäni tai kyvystäni menestyä työ- tai perhe-elämässä. Ihmisten lokerointi ei ole mahdollista, olemme kaikki yksilöitä. Brändityön alkumetreillä on hyvä pysähtyä tarkastelemaan omaa tilannetta, ja tehdä vaikkapa se testikin. Loppujen lopuksi yksinkertaiset ajatusprosessit auttavat keskittymään oleelliseen ja löytämään tavoitteen tekemiselle.

Selkiytä itsellesi:

  1. Osaaminen – ”Osaan hyvin../ Tiedän paljon..” (esim. suhteessa ihmisiin, tietoon, ideoihin, ei pelkästään työhön liittyvää)
  2. Vahvuudet – ”Erotun muistan saman alan osaajista, koska olen../ Tämän prosessin hallinta auttoi minua suorittamaan tehtävän x”
  3. Intohimo – ”En koskaan väsy suorittaessani../Saan valtavasti energiaa../
  4. Arvot – ”Minulle tärkeintä on../Käytän eniten aikaa arkipäivissäni..” (liittyvät usein sosiaalisiin suhteisiin, omistukseen, terveyteen, maailmantilaan)
  5. Tavoitteet – ”Tavoittelen elämässä yleisesti../Tavoittelen työurallani../Muita tavoitteita minulla on../Tavoittelen osaamiseni brändäyksellä..”

Tärkeätä on muistaa, että vastaukset kysymyksiin toimivat brändisi taustatietona ja -tarinana. Halutessasi pystyt kehittämään taitojasi ja tietojasi, muokkaamaan heikkouksista vahvuuksia, löytämään uusia intohimoja, rakentamaan merkityksellisiä tulevaisuuden unelmaa ja visiota vastaaviksi. Tuijota siis tulevaisuuteen enemmän kuin siihen, ettet ole koskaan opetellut kymmensormijärjestelmää tai derivoimaan. Ne on mahdollista opetella, mikäli unelmasi toteutuminen sitä vaatii.

Jos tämä on sinulle selkeätä, pohdi, mikä pitää sinut motivoituneena, luovana ja suorituskykyisenä elämässä. Oletko tyytyväinen nykytilanteeseen? Jos erilaiset työkalut itsetuntemukseen kiinnostavat, voit inspiroitua Richard N. Bolles:n teoksesta ”What Color Is Your Parachute”.

Henkilöbrändäyksen perusteet

Posted on by Kati Koivunen

Tapasin eilen kouluaikaisen ystäväni, jonka kanssa kävimme pitkän keskustelun siitä, kuinka vaikeata on erottaa itselle hyödylliset viestit kaikesta viestitulvasta, jota eri kanavat tuuttaavat nonstop. Hän arveli ajanpuutteen ja some-kanavien algoritmien syyksi sille, että pysyy paremmin kärryillä naapurinsa tekemisistä kuin digimarkkinoinnin uusimmista tuulista. Ehdotin hänelle hyvää työkalua ongelmaan, henkilöbrändäys. Brändäyksen hienous piilee nimittäin siinä, että prosessissa tulee teroitettua oman osaamisen ja tavoitteiden kärkeä niin, että oman nichen ulkopuolinen meteli vaimenee.

Lupasin ruuhkavuosissa kipuilevalle ystävälleni tiivistyksen digitaalisen henkilöbrändin rakentamisen vaiheista. Paloittelin aiheen kuuteen postaukseen, joista tämä on ensimmäinen.

Henkilöbrändäyksen perusteet: Näin rakennan henkilöbrändin – sarjan tarkoitus on esitellä henkilöbrändäyksen vaiheet sekä käytännön taktiikoita, joilla voit aloittaa oman osaamisesi markkinoinnin. Jos aikasi on vähissä, tutustu laatimaani brändäyksen oppaaseen Henkilöbrändäyksen pikaopas.

Brändäyksessä on kuusi vaihetta:

  1. Aloita miksi kysymyksellä.
  2. Kartoita oma osaaminen, vahvuudet, intohimo, arvot ja tavoitteet.
  3. Tee brändistrategia.
  4. Tee julkaisusuunnitelma.
  5. Tuota sisältöä tavoitteellisesti.
  6. Mittaa.

Opas asiantuntijan henkilöbrändäykseen.

Henkilöbrändin rakentamisessa on käytännössä kyse suunnitelmallisesta ja tavoitteellisesta viestinnästä. Siksi oleellinen ensimmäinen steppi on kerätä motivaatio tekemisen tueksi. Paras motivaattori on konkreettinen tavoite: Miksi rakennan itsestäni henkilöbrändin?

Muutamia hyviä syitä, joiden vuoksi myös koulutuksiini yleensä hakeudutaan ovat seuraavat:

  1. Uusi työpaikka: Oman osaamisen markkinoinnin ja tuotteistamisen taidot ovat tärkeitä erityisesti valmistumisvaiheen opiskelijoille ja uranvaihtajille.
  2. Verkostoitumistaidot: Verkossa vaikuttaminen ja verkostoituminen ovat myös nykypäivän kansalaistaitoja.
  3. Jokainen ammattilainen tarvitsee sosiaalisen profiilin verkkoon. Vahvasta omasta henkilöbrändistä verkossa on hyötyä muun muassa työ- ja harjoittelupaikkojen löytämisessä, työelämän kanssa verkostoitumisessa.
  4. Digiviestintätaidot. Oma sisällöntuotanto, sisältöjen kuratointi ja julkaiseminen kehittävät digitaalisissa ympäristöissä tarvittavaa teknistä ja viestinnällistä osaamista.
  5. Henkilöbrändi on yhtä kuin arvo markkinoilla. Siitä hyötyvät niin palkansaajat kuin yrittäjät. Rakentamalla imagon omilla sisällöillä voit määrittää, millainen kuva sinusta välittyy verkossa.
  6. Halu tehdä intohimosta tavan ansaita.
  7. Asiantuntijuuden kehittäminen. Oman nichen/tavoitteen löytäminen ja keskittyminen siihen.

Itse olen rakentanut brändiäni kahdesta syystä.

  • Koen missiokseni auttaa asiantuntijoita viestimään tavoitteellisesti verkossa ja kokemaan verkkoläsnäolon positiivisena voimavarana. Se on intohimoni, ja koen sen mielekkääksi työksi. Aiheen kokemusasiantuntijuudesta on etua työssäni. Teen siis itse, kuten opetan.
  • Toisekseen rakennan brändiäni, sillä haluan vaikuttaa aiheesta käytävään keskusteluun ja kiinnittää julkisesti huomiota asiantuntijaviestinnän vaikuttavuuden tärkeyteen. Mielestäni asiantuntijoita tulisi ohjata viestimään kiinnostavasti, avoimesti sekä monikanavaisesti jo korkeakouluopinnoissa.

Siispä ennen siirtymistä brändäyksen seuraavaan vaiheeseen, jatka lauseita:

Haluan rakentaa itsestäni brändi, koska..

Minun kannattaa olla läsnä eri kanavissa, koska..

 

 

Yrittäjä, markkinoi suunnitelmallisesti somessa

Posted on by Kati Koivunen

Olen koulutuksissani huomannut, että markkinointi sosiaalisessa mediassa aiheuttaa usein harmaita hiuksia etenkin yksinyrittäjille. Itsensä monistaminen ei aivan vielä ole mahdollista, eikä aikaa pysty lisäämään, joten liikkeelle kannattaa lähteä suunnitellen ja aikatauluttaen. Muutoin tulokset voivat jäädä laihoiksi. Seuraava 7 kohdan lista on tiivistys Makumatkalla Lapissa teoksesta löytyvästä artikkelistani ”Tee sinäkin Lennut”. 7 kohdan pikaopas somen hyötykäyttöön.

  1. Kirkasta tavoite

Miksi käyttäisitte sosiaalista mediaa? Mitä tuloksia tai muutosta toivotte somen tuottavan? Somen avulla voi esimerkiksi herättää huomiota ja erottua kilpailijoista, hankkia uusia asiakkaita, pitää kiinni vanhoista asiakkaista sekä parantaa asiakaspalvelua.[1]

  1. Tunne yleisösi ja kerro, mitä yrityksesi heille tarjoaa

Kenelle teidän tulee viestiä, jotta tavoitteenne toteutuvat? Kenet haluat some-viesteilläsi tavoittaa? Kohderyhmiä voi olla monia: nykyiset asiakkaat, mahdolliset asiakkaat, tuotteen lopulliset käyttäjät, jälleenmyyjät, suosittelijat, mediat ja niin sanottu suuri yleisö. Sukupuolen tai iän sijaan pohdi, mistä asioista kohderyhmänne ovat kiinnostuneet?Miten he käyttävät sosiaalista mediaa? Mihin heidän kokemiinsa ongelmiin tarjoat heille ratkaisua?

Asiakkaan kokema hyöty on henkilökohtainen ja perustuu asiakkaan omaan arvioon. Hyötyjä voivat olla esimerkiksi: säästäminen, hyvä laatu, helppous, turvallisuus, terveellisyys, omien arvojen ilmaisu, seikkailu ja viihteellisyys. (Bergström & Leppänen 2015:23-25.)

Yrittäjä, brändää itsesi visuaalisesti!

  1. Tuota vain kiinnostavaa sisältöä

Markkinointiviestinnällä voi vaikuttaa tietoon, tunteisiin ja toimintaan. Pyri viestilläsi aina vuorovaikutukseen. Anna asiakkaallesi tai potentiaaliselle asiakkaalle syy kuluttaa aikaa sisältöjesi parissa. Julkaise säännöllisesti. Rohkaise käyttäjiä jakamaan tuottamiasi sisältöjä omille verkostoilleen. Sisällöt voivat olla viihdyttäviä, inspiroivia, opettavia ja vakuuttavia.

Sisällöntuotannon suunnittelussa tärkeätä on kohderyhmien (ostajapersoonien) määrittely, asiakkaan ostopolun tunteminen ja trendien haistelu. Kokeile eri sisältömuotoja. Ymmärrä, millainen sisältö auttaa asiakasta eteenpäin ostopolun eri vaiheissa, ja hyödynnä tätä ymmärrystä tarjoamalla heille kutakin vaihetta tukevaa sisältöä. Ostopolun eri vaiheissa tehoavat erilaiset sisältötyypit. Tiedostamisvaiheessa houkuttelevat valokuvat, artikkelit ja kyselyt.Tutkimisvaiheessa tehoavat blogit, raportit, lehdistötiedotteet ja uutiskirjeet. Vertailuvaiheessa on puolestaan hyvä käyttää suosituksia, arvioita, webinaareja ja tuotevideoita. Ostopäätös-vaiheessa tehoavat yleensä asiakaskertomukset, hinnastot ja arviot.[2]

Oikea sisältö on myös tarjottava oikeaan aikaan. Ajoituksessa auttavat erilaiset sisältösuunnittelun työkalut, kuten sisällön vuosikello. Siinä eri sisältöjen julkaisua ohjaavat asiakkaiden tiedontarpeet ja heidän vuodenkiertonsa. Matkailupalveluita markkinoitaessa kannattaa huomioida ainakin yleiset loma-ajat ja ennakoida tiedontarve. Esimerkiksi kesäloman suunnittelu aloitetaan kotitalouksissa usein jo alkuvuodesta, jolloin asiakas kartoittaa tarjontaa ja tekee valintoja eri vaihtoehtojen välillä. Erilaisia sisältöideoita voi etsiä hakusanoilla esimerkiksi Twitteristä TweetDeck-ohjelmallatai Buzzsumo-palvelusta http://buzzsumo.com (voit tehdä kaksi ilmaista hakua päivässä).

  1. Kirjoita blogia yrityksen verkkosivuille

Arvokkaan tiedon jakaminen ja oman mielipiteen ilmaiseminen onnistuvat parhaiten bloggaamalla. Blogi kotisivuilla parantaa pienenkin yrityksen hakukonenäkyvyyttä. Blogipostaukset ovat hyvää jaettavaa sisältöä myös yrityksen somekanaville, ja yrityksen verkkosivujen osoite kannattaa laittaa esille kaikkiin mahdollisiin kanaviin, jotta liikenne ohjautuu aina ”kotiin”. Blogin sisällön tulisi olla dynaamista, jotta sitä kannattaa jakaa edelleen ja jotta se aktivoi toimintaan. Muista siis toimintokehotus: varaa tästä, kysy lisää, tutustu, ota yhteyttä, katso video, liity postituslistalle jne.

  1. Huolehdi näkyvyydestä

Löydettävyys on suuri haaste: miten mahdolliset kiinnostuneet löytävät yrityksen blogin tai muun foorumin? Varsinkin alussa somekanavia kannattaa tehdä tunnetuksi perinteisen markkinoinnin keinoilla, kuten mainostamalla eri medioissa, kanta-asiakasviestinnällä, lehdistötiedotteilla ja yrityksen omilla kotisivuilla.

Mitä kanavaa käytätkin, opettele mainonnan perusteet. Laajempi näkyvyys edellyttää usein maksettua mainontaa. Hakukoneoptimoinnilla pyritään parantamaan yrityksen verkkosivuston ja -kanavien löydettävyyttä hakukoneissa. Tavoitteena on löytää sellaiset hakulauseet ja -sanat, joita asiakkaatkäyttävät ja jotka toimivat hauissa mahdollisimman tehokkaasti. Millä sanoilla yrityksesi tulisi löytyä, millä haluaisit sen löytyvän? Käytä ja toista niitä sisällöissä. Google Search Console ‑palvelu kertoo, millä hakusanoilla sivuille on tultu.

  1. Käytä yhtenäistä ulkoasua

Huolehdi, että käytät kaikissa kanavissa samaa ulkoasua. Näin asiakas yhdistää viestit oikeaan yritykseen kanavasta riippumatta. Sekä tausta- että profiilikuvien tulisi puhua brändisi kieltä.

Ilmaisella selainpohjaisella Canva-suunnitteluohjelmalla (http://www.canva.com) luot vaivattomasti näyttäviä verkkosisältöjä, kuten profiilikuvia tai mainospostauksia omista kuvistasi. Ilmaisia kuvapankkeja on useita – löydät niitä hakusanalla ”kuvapankki”. Itse pidän sivuston http://www.unsplash.com sisällöstä. Varmista aina, että sinulla on lupa käyttää kuvia, joita jaat somessa. Tietoa tekijänoikeuksista löydät kuvapankkien omilta sivuilta.

  1. Mittaa tuloksia

Seuraa säännöllisesti viestisi vaikuttavuutta. Tykätäänkö sisällöistä, jaetaanko niitä, kommentoidaanko niihin ja millaiseen sävyyn? Palautetta toiminnasta somessa voi saada nopeasti suurelta käyttäjäkunnalta. Päivityksestäsi voi tulla parhaassa tapauksessa hitti, pahimmassa huti. Somen haittapuolena onkin hallitsemattomuus: viestit voivat alkaa elää omaa elämäänsä ja vääristyä alkuperäisestä. Tee siksi myös kriisisuunnitelma. Mieti etukäteen, miten toimit, jos kaikki ei menekään haluamallasi tavalla. Miten esimerkiksi reagoit kielteiseen kirjoitteluun ja kuka vastaa viesteihin? Kaikkia kielteisiä palautteita ei tule poistaa, elleivät ne ole asiattomia tai hyvän tavan vastaisia, vaan niihin tulisi vastata mahdollisimman nopeasti ja asiallisesti.[3]

[1]Juholin, E. 2013. Communicare! Kasva viestinnän ammattilaiseksi. Kopijyvä. (s. 98–105)

[2]Bergström, S. & Leppänen, A. 2015. Yrityksen asiakasmarkkinointi. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu. (s. 120–125)

[3]Kortesuo, K. Patjas, L., Seppänen, L. 2014. Pillillä vai pasuunalla? Viestinnän käsikirja yrittäjille. Suomen yrittäjät. Kirjapaino Jaarli. (s. 85–89)

Henkilöbrändäys – nykyajan kansalaistaito?

Posted on by Kati Koivunen

Koska olen ottanut missiokseni korkeakouluopiskelijoiden kannustamisen oman osaamisensa rohkeaan markkinointiin, tuon näkökulmaa esille joka käänteessä ja kyllästymiseen saakka. Etenkin aikuisopiskelijoilla on usein valtavasti osaamista erilaisten työ-, koulu- ja harrastuskuvioiden kautta. Tuota osaamisryvästä on toisinaan vaikeata pukea sanoiksi, sen tuotteistamisesta tai markkinoimisesta puhumattakaan.

Pidin aiheesta webinaarin 4.10.2016. Vaikka webinaarin ensi-illasta on aikaa, saan silti kuukausittain palautetta sen löytäneiltä. Vastikään minua ilahdutti tällainen viesti: ”Haluan kiittää sinua siitä, että olit tehnyt aivan loistavan Youtube webinaarin vuonna 2016. Aiheena oli henkilöbrändi hyötykäyttöön. Löysin kyseisen webinaarin tällä viikolla ja siitä aukesi monta asiaa yhdellä kertaa, myös tämä LinkedIn maailma. Oikeastaan tämä ei ollut pelkästään minulle hyödyksi vaan välitin kyseisen webinaarin myös tyttärelleni ja hänen poikaystävälleen tiedoksi. Toivottavasti katsovat ja löytävät sitä kautta aivan uuden tavan markkinoida itseään työelämään.”

 

Oman osaamisen markkinoinnissa (ja henkilöbrändäyksessä) on lopulta kyse seuraavista asioista: itsetuntemuksesta, tehokkaiden verkostojen rakentamisesta, johdonmukaisesta viestinnästä sekä jatkuvasta toiminnan kehittämisestä. Osa näistä on ratkaistavissa opettelemalla tehokkaampia työtapoja, toisissa kohdissa on kuunneltava omaa intuitiotaan ja uskaltauduttava epämukavuusalueelle. Brändäys on väline henkilökohtaiseen kasvuun ja kehittymiseen, liittyi se sitten uusiin työmahdollisuuksiin, vaikuttamiseen, maineenhallintaan, verkostoitumiseen, bisnekseen tai harrastustoimintaan. Oman brändin rakentaminen on jatkuvaa. Listasin vuoden 2018 tavoitteet omalle brändilleni:

  • väitöskirjatyön kunnollinen starttaaminen vaikuttajaviestintään liittyen
  • suunnitelmallisempi bloggaaminen
  • kirjadiili
  • merkityksellisemmän vuorovaikutuksen rakentaminen verkossa.

Millaisia tavoitteita sinulla on?

Katso webinaari, millaisia ajatuksia esitys herättää sinussa? 

Asiantuntija, pidä viestintäkynnyksesi matalana

Posted on by Kati Koivunen

Olen ottanut henkilökohtaisesti self-help kirjojen peräänkuuluttamat sanat missio ja intohimo. Ilman niitä voi nimittäin päätyä tylsästi tekemään työtä, jolla ei ole merkitystä. Aloitin vuonna 2015 oman henkilöbrändini luomisprosessin kehittämällä Minäkö Brändi? -opintojakson, jota tarjottiin kesäopintoina Lapin ammattikorkeakouluopiskelijoille. Lisäksi valjastin somen töihin perustamalla profiileja omalla nimelläni, tukemaan ja markkinoimaan Kati Koivusen asiantuntijabrändiä. Blogasin Kummaa Karismaa -nimisen blogin alla, ja verkostoiduin somessa minkä palkkatyöltäni kerkesin.

Kilometrejä on nyt takana paljon, ja missio on muotoutunut matkan varrella. Missoni on Talenttien Suomi, jossa asiantuntijat tuovat pelotta esille osaamistaan, arvojaan ja ammatillisia intohimojaan somekanavissa. Intohimo on löytynyt mission kautta. Asiantuntijoiden valmentaminen parempaan viestintään saa veren kiertämään, hyvällä tavalla.

Asiantuntijaviestintähän on simppeliä hommaa, viestii siitä mikä kiinnostaa, ja josta uskaltaa kertoa tietävänsä keskivertoa enemmän. Koska jokainen meistä on media, ei julkaisukynnystä kannata tehdä itselleen liian korkeaksi. Somesisällön tuottaminen ja julkaiseminen ei ole ydinfysiikka, vaan opittavissa oleva rutiini.

Olen huomannut, että muutaman perusasian hanskaaminen voi kuitenkin auttaa alkuun pääsyssä.

  1. Päätä mistä teemoista viestit. Valitse itsekkäästi aihe, josta tiedät asiantuntijan roolissa eniten.
  2. Koita muotoilla ajatuksesi kiinnostavasti, tee vaikeasta asiasta helppo. ”Viisi vinkkiä” ei ole lainkaan hassumpi aloitus. Mitä muut haluaisivat tietää erikoisalastasi?
  3. Etsi ja löydä kohderyhmäsi. Pohdi, kenelle tuot lisäarvoa? Kuka hyötyy some-kanaviesi seuraamisesta?
  4. Valitse oikeat kanavat. Hakeudu niiden pariin, jotka ovat kiinnostuneita sinulle läheisistä aiheista. Kuuntele heidän tarpeitaan osallistumalla tapahtumiin ja liittymällä ryhmiin Facebookissa sekä LinkedIn:ssa. Hyödynnä myös lähipiirisi ja -verkostosi, joilta voit kysellä millä kanavilla he liikkuvat ja millaiset sisällöt heitä kiinnostavat. Valitse kanavat, joissa voit viestiä luontevasti, ja joiden sisältöjä kulutat itsekin.
  5. Sometiliesi profiilikuvat ja -tekstit ilmentävät konkreettisesti personaasi. Lähikuva toimii hyvin. Profiilikuvan on oltava mieleenpainuva ja selkeä, vrt. minun.
  6. Tuota kiinnostavaa sisältöä. E-kirja, blogi, asiantuntijavideo, twiitit, liveraportointi, LinkedIn-keskustelunavaukset. Teksti, kuvat, videosisällöt. Hyödynnä somen kaikki mahdollisuudet.
  7. Mittaa ja kehitä. Saako jakamasi sisältö kohderyhmäsi toimimaan haluamallasi tavalla? Tykkäykset, jaot ja kommentit antavat viitteitä siitä, kuullaanko sinua. Kehitä sisältöjäsi, viestintätapojasi ja kiinnitä huomiota esimerkiksi postausaikaan.

Kiinnostaako aihe? Katso esitykseni aiheesta!