verkostoituminen

Minä myös! 6 vinkkiä verkostoitumiseen

Parhaiten menestyneet yritykset eivät myy, ne brändäävät. Tämä sama ajattelu on levinnyt myös yksilötasolle. Tuloksekkaat asiantuntijat tekevät itsestään mediayhtiön mentaliteetilla varustetun brändin. Brändityössä verkostoilla on suuri merkitys, ja siksi se on taito, joka kannattaa opetella.

Henkilöbrändi kehittyy mittaamalla

Sanonta kuuluu, että sitä saat mitä mittaat. Tavoitteet, joita olet asettanut brändäykselle ja viestinnälle tulisi ohjata toimintaasi. Yhtä tärkeätä kuin tavoitteiden kalibrointi, on myös mittareiden asettaminen. Tavoitteita voi listata lyhyelle aikavälille sekä pitkällä tähtäimellä. Jos tavoitteena on esimerkiksi työllistyminen heti valmistumisen jälkeen, kannattaa mitata viekö brändiviestisi sinua lähemmäs tuota tavoitetta. 

Viestinnän mittareita asetettaessa käytetään usein SMART-kaavaa. Toimiakseen mittareiden on oltava:  

  • Yksityiskohtaisia – selkeästi määritelty tavoite on helpompi saavuttaa 
  • Mitattavissa – mittarit määrittävät onnistumisen 
  • Saavutettavissa – onnistumiseen pitää olla realistiset mahdollisuudet 
  • Oleellisia – tavoitteen saavuttamisen pitää viedä kehitystä oikeaan suuntaan 
  • Aikaan sidoksissa – tavoitteilla pitää olla takarajat tai tarkistuspisteet.
Henkilöbrändäys.
Henkilöbrändäyksessä tärkeätä on arvostaa pieniäkin saavutuksia. Kuva: Panu Pohjola.

Mittaa määrää ja laatua 

Tavoitteita on hyvä olla sekä määrällisiä että laadullisia. Esimerkiksi, jos päätavoitteena on työllistyä oman alan töihin, voisi viestinnällisenä tavoitteena olla positiivisen mielikuvan syntyminen kohderyhmässä ja suhteiden avaaminen. Tämän toiminnan tuloksia voi mitata:

1) määrällisesti: uudelleenvälittäminen, kommentointi, reagointi, seuraajien määrä, suositusten määrä, maininnat, hakukonenäkyvyys, solmittujen avainsuhteiden määrä tai sivustojen kävijädata 

2) laadullisesti: kontaktien laatu (saavutetaanko tavoiteorganisaatiot ja -henkilöt), pääkohderyhmien ja vaikuttajien käyttämä sävy ja suhtautuminen. 

Hedelmällisintä onkin määrän sijaan pohtia, millaisia vaikutuksia viesteilläsi on. Saako jakamasi sisältö kohderyhmäsi toimimaan haluamallasi tavalla? Somessa on suhteellisen helppoa mitata vaikuttavuutta. Esimerkiksi maininnat ja kommentit antavat viitteitä siitä, kuullaanko sinua ja mihin sävyyn viestisi vastaanotetaan.  

Mittareihin ei kuitenkaan kannata luottaa sokeasti, ja tuloksia kannattaa myös analysoida.  

1) Tulevatko tykkäykset ja kommentit oikealta kohderyhmältä? Jos eivät, niin mikä tähän voisi olla syynä?  

2) Ovatko verkossa käymäsi keskustelut johtaneet tuloksiin, kuten verkostoitumiseen, yhteistyön aloittamiseen, työpaikkatarjoukseen tai yhteydenottoon medialta? Miksi ovat, miksi eivät – reflektoi. 

Tuloksiin kannattaa reagoida. Sisällössä on aina petraamista.  Se voi olla entistä kantaaottavampaa ja sisältää enemmän kärjistyksiä, omia huomioitasi ja näkemyksiäsi. Julkaisemisessa kannattaa olla rohkea, videot ovat nyt erityisen suosittuja. Huomioi myös omat viestintätapasi. Onko sävy ja tyyli kohderyhmälle (ja sinulle itsellesi) sopiva? Haluatko olla asiallinen, humoristinen, keskusteleva, toteava, viihdyttävä, uutta ideoiva vai informoiva? 

Postausaika voi myös vaikuttaa viestien vaikuttavuuteen. Testaile, mihin aikaa käyttämissäsi kanavissa liikutaan aktiivisesti, ja postaa aina parhaaseen aikaan. Tosin esimerkiksi Twitterissä aktiivisimmat vaikuttajat postaavat useita kertoja päivässä etenkin kello 7.00-17.30 välillä. 

Muista arvostaa brändityösi pieniäkin saavutuksia. Iloitse siis, kun: 

  • Saat kiitosmailin seuraajaltasi 
  • Joku tilaa uutiskirjeesi 
  • Tärkeä kontakti huomaa sanomasi ja jakaa sen 
  • Saat kutsun vierailemaan blogissa/podcastissa/storyssa 
  • Sinut esitellään hyvälle kontaktille/verkostolle 
  • Sinua pyydetään puhumaan tilaisuudessa. 

Lue lisää mikro-voitoista, ja lataa Personal Brand Success Tracking Score Sheet”. 

Minkä värinen sinun sateenvarjosi on?

Henkilöbrändäyksen ensimmäinen steppi on siis aloittaa kysymällä miksi toisit osaamistasi näkyville? Käsittelin sitä edellisessä postauksessani, Henkilöbrändäyksen perusteet –artikkelisarjan ensimmäisessä osassa. Kukaan tekee brändäystä harvoin vain omaksi ilokseen. Minulle tärkein syy on oman työmarkkina-arvon parantaminen. Mikä sinun syysi on? Mikä motivoi sinua aloittamaan brändäyksen?

Seuraavassa vaiheessa suuntaa katse omaan napaasi, sillä itsetuntemus on paras lähtökohta brändin rakentamiselle. Tunnet itsesi hyvin, mikäli voit ruksia alla oleviin kohtiin kyllä.

Olen persoonallisuustestien mukaan luontainen johtaja, määrätietoinen ekstrovertti. Testit ovat hilpeää ajankulua ja laittavat ajattelemaan omia kyvykkyyksiä testiä tehdessä. Ne eivät kuitenkaan kerro mitään siitä, kuinka suoriudun tulevaisuudessa tehtävistäni tai kyvystäni menestyä työ- tai perhe-elämässä. Ihmisten lokerointi ei ole mahdollista, olemme kaikki yksilöitä. Brändityön alkumetreillä on hyvä pysähtyä tarkastelemaan omaa tilannetta, ja tehdä vaikkapa se testikin. Loppujen lopuksi yksinkertaiset ajatusprosessit auttavat keskittymään oleelliseen ja löytämään tavoitteen tekemiselle.

Selkiytä itsellesi:

  1. Osaaminen – ”Osaan hyvin../ Tiedän paljon..” (esim. suhteessa ihmisiin, tietoon, ideoihin, ei pelkästään työhön liittyvää)
  2. Vahvuudet – ”Erotun muistan saman alan osaajista, koska olen../ Tämän prosessin hallinta auttoi minua suorittamaan tehtävän x”
  3. Intohimo – ”En koskaan väsy suorittaessani../Saan valtavasti energiaa../
  4. Arvot – ”Minulle tärkeintä on../Käytän eniten aikaa arkipäivissäni..” (liittyvät usein sosiaalisiin suhteisiin, omistukseen, terveyteen, maailmantilaan)
  5. Tavoitteet – ”Tavoittelen elämässä yleisesti../Tavoittelen työurallani../Muita tavoitteita minulla on../Tavoittelen osaamiseni brändäyksellä..”

Tärkeätä on muistaa, että vastaukset kysymyksiin toimivat brändisi taustatietona ja -tarinana. Halutessasi pystyt kehittämään taitojasi ja tietojasi, muokkaamaan heikkouksista vahvuuksia, löytämään uusia intohimoja, rakentamaan merkityksellisiä tulevaisuuden unelmaa ja visiota vastaaviksi. Tuijota siis tulevaisuuteen enemmän kuin siihen, ettet ole koskaan opetellut kymmensormijärjestelmää tai derivoimaan. Ne on mahdollista opetella, mikäli unelmasi toteutuminen sitä vaatii.

Jos tämä on sinulle selkeätä, pohdi, mikä pitää sinut motivoituneena, luovana ja suorituskykyisenä elämässä. Oletko tyytyväinen nykytilanteeseen? Jos erilaiset työkalut itsetuntemukseen kiinnostavat, voit inspiroitua Richard N. Bolles:n teoksesta ”What Color Is Your Parachute”.

Henkilöbrändäyksen perusteet

Tapasin eilen kouluaikaisen ystäväni, jonka kanssa kävimme pitkän keskustelun siitä, kuinka vaikeata on erottaa itselle hyödylliset viestit kaikesta viestitulvasta, jota eri kanavat tuuttaavat nonstop. Hän arveli ajanpuutteen ja some-kanavien algoritmien syyksi sille, että pysyy paremmin kärryillä naapurinsa tekemisistä kuin digimarkkinoinnin uusimmista tuulista. Ehdotin hänelle hyvää työkalua ongelmaan, henkilöbrändäys. Brändäyksen hienous piilee nimittäin siinä, että prosessissa tulee teroitettua oman osaamisen ja tavoitteiden kärkeä niin, että oman nichen ulkopuolinen meteli vaimenee.

Lupasin ruuhkavuosissa kipuilevalle ystävälleni tiivistyksen digitaalisen henkilöbrändin rakentamisen vaiheista. Paloittelin aiheen kuuteen postaukseen, joista tämä on ensimmäinen.

Henkilöbrändäyksen perusteet: Näin rakennan henkilöbrändin – sarjan tarkoitus on esitellä henkilöbrändäyksen vaiheet sekä käytännön taktiikoita, joilla voit aloittaa oman osaamisesi markkinoinnin. Jos aikasi on vähissä, tutustu laatimaani brändäyksen oppaaseen Henkilöbrändäyksen pikaopas.

Brändäyksessä on kuusi vaihetta:

  1. Aloita miksi kysymyksellä.
  2. Kartoita oma osaaminen, vahvuudet, intohimo, arvot ja tavoitteet.
  3. Tee brändistrategia.
  4. Tee julkaisusuunnitelma.
  5. Tuota sisältöä tavoitteellisesti.
  6. Mittaa.

Opas asiantuntijan henkilöbrändäykseen.

Henkilöbrändin rakentamisessa on käytännössä kyse suunnitelmallisesta ja tavoitteellisesta viestinnästä. Siksi oleellinen ensimmäinen steppi on kerätä motivaatio tekemisen tueksi. Paras motivaattori on konkreettinen tavoite: Miksi rakennan itsestäni henkilöbrändin?

Muutamia hyviä syitä, joiden vuoksi myös koulutuksiini yleensä hakeudutaan ovat seuraavat:

  1. Uusi työpaikka: Oman osaamisen markkinoinnin ja tuotteistamisen taidot ovat tärkeitä erityisesti valmistumisvaiheen opiskelijoille ja uranvaihtajille.
  2. Verkostoitumistaidot: Verkossa vaikuttaminen ja verkostoituminen ovat myös nykypäivän kansalaistaitoja.
  3. Jokainen ammattilainen tarvitsee sosiaalisen profiilin verkkoon. Vahvasta omasta henkilöbrändistä verkossa on hyötyä muun muassa työ- ja harjoittelupaikkojen löytämisessä, työelämän kanssa verkostoitumisessa.
  4. Digiviestintätaidot. Oma sisällöntuotanto, sisältöjen kuratointi ja julkaiseminen kehittävät digitaalisissa ympäristöissä tarvittavaa teknistä ja viestinnällistä osaamista.
  5. Henkilöbrändi on yhtä kuin arvo markkinoilla. Siitä hyötyvät niin palkansaajat kuin yrittäjät. Rakentamalla imagon omilla sisällöillä voit määrittää, millainen kuva sinusta välittyy verkossa.
  6. Halu tehdä intohimosta tavan ansaita.
  7. Asiantuntijuuden kehittäminen. Oman nichen/tavoitteen löytäminen ja keskittyminen siihen.

Itse olen rakentanut brändiäni kahdesta syystä.

  • Koen missiokseni auttaa asiantuntijoita viestimään tavoitteellisesti verkossa ja kokemaan verkkoläsnäolon positiivisena voimavarana. Se on intohimoni, ja koen sen mielekkääksi työksi. Aiheen kokemusasiantuntijuudesta on etua työssäni. Teen siis itse, kuten opetan.
  • Toisekseen rakennan brändiäni, sillä haluan vaikuttaa aiheesta käytävään keskusteluun ja kiinnittää julkisesti huomiota asiantuntijaviestinnän vaikuttavuuden tärkeyteen. Mielestäni asiantuntijoita tulisi ohjata viestimään kiinnostavasti, avoimesti sekä monikanavaisesti jo korkeakouluopinnoissa.

Siispä ennen siirtymistä brändäyksen seuraavaan vaiheeseen, jatka lauseita:

Haluan rakentaa itsestäni brändi, koska..

Minun kannattaa olla läsnä eri kanavissa, koska..

 

 

Henkilöbrändäys – nykyajan kansalaistaito?

Koska olen ottanut missiokseni korkeakouluopiskelijoiden kannustamisen oman osaamisensa rohkeaan markkinointiin, tuon näkökulmaa esille joka käänteessä ja kyllästymiseen saakka. Etenkin aikuisopiskelijoilla on usein valtavasti osaamista erilaisten työ-, koulu- ja harrastuskuvioiden kautta. Tuota osaamisryvästä on toisinaan vaikeata pukea sanoiksi, sen tuotteistamisesta tai markkinoimisesta puhumattakaan.

Pidin aiheesta webinaarin 4.10.2016. Vaikka webinaarin ensi-illasta on aikaa, saan silti kuukausittain palautetta sen löytäneiltä. Vastikään minua ilahdutti tällainen viesti: ”Haluan kiittää sinua siitä, että olit tehnyt aivan loistavan Youtube webinaarin vuonna 2016. Aiheena oli henkilöbrändi hyötykäyttöön. Löysin kyseisen webinaarin tällä viikolla ja siitä aukesi monta asiaa yhdellä kertaa, myös tämä LinkedIn maailma. Oikeastaan tämä ei ollut pelkästään minulle hyödyksi vaan välitin kyseisen webinaarin myös tyttärelleni ja hänen poikaystävälleen tiedoksi. Toivottavasti katsovat ja löytävät sitä kautta aivan uuden tavan markkinoida itseään työelämään.”

 

Oman osaamisen markkinoinnissa (ja henkilöbrändäyksessä) on lopulta kyse seuraavista asioista: itsetuntemuksesta, tehokkaiden verkostojen rakentamisesta, johdonmukaisesta viestinnästä sekä jatkuvasta toiminnan kehittämisestä. Osa näistä on ratkaistavissa opettelemalla tehokkaampia työtapoja, toisissa kohdissa on kuunneltava omaa intuitiotaan ja uskaltauduttava epämukavuusalueelle. Brändäys on väline henkilökohtaiseen kasvuun ja kehittymiseen, liittyi se sitten uusiin työmahdollisuuksiin, vaikuttamiseen, maineenhallintaan, verkostoitumiseen, bisnekseen tai harrastustoimintaan. Oman brändin rakentaminen on jatkuvaa. Listasin vuoden 2018 tavoitteet omalle brändilleni:

  • väitöskirjatyön kunnollinen starttaaminen vaikuttajaviestintään liittyen
  • suunnitelmallisempi bloggaaminen
  • kirjadiili
  • merkityksellisemmän vuorovaikutuksen rakentaminen verkossa.

Millaisia tavoitteita sinulla on?

Katso webinaari, millaisia ajatuksia esitys herättää sinussa? 

Asiantuntija, pidä viestintäkynnyksesi matalana

Olen ottanut henkilökohtaisesti self-help kirjojen peräänkuuluttamat sanat missio ja intohimo. Ilman niitä voi nimittäin päätyä tylsästi tekemään työtä, jolla ei ole merkitystä. Aloitin vuonna 2015 oman henkilöbrändini luomisprosessin kehittämällä Minäkö Brändi? -opintojakson, jota tarjottiin kesäopintoina Lapin ammattikorkeakouluopiskelijoille. Lisäksi valjastin somen töihin perustamalla profiileja omalla nimelläni, tukemaan ja markkinoimaan Kati Koivusen asiantuntijabrändiä. Blogasin Kummaa Karismaa -nimisen blogin alla, ja verkostoiduin somessa minkä palkkatyöltäni kerkesin.

Kilometrejä on nyt takana paljon, ja missio on muotoutunut matkan varrella. Missoni on Talenttien Suomi, jossa asiantuntijat tuovat pelotta esille osaamistaan, arvojaan ja ammatillisia intohimojaan somekanavissa. Intohimo on löytynyt mission kautta. Asiantuntijoiden valmentaminen parempaan viestintään saa veren kiertämään, hyvällä tavalla.

Asiantuntijaviestintähän on simppeliä hommaa, viestii siitä mikä kiinnostaa, ja josta uskaltaa kertoa tietävänsä keskivertoa enemmän. Koska jokainen meistä on media, ei julkaisukynnystä kannata tehdä itselleen liian korkeaksi. Somesisällön tuottaminen ja julkaiseminen ei ole ydinfysiikka, vaan opittavissa oleva rutiini.

Olen huomannut, että muutaman perusasian hanskaaminen voi kuitenkin auttaa alkuun pääsyssä.

  1. Päätä mistä teemoista viestit. Valitse itsekkäästi aihe, josta tiedät asiantuntijan roolissa eniten.
  2. Koita muotoilla ajatuksesi kiinnostavasti, tee vaikeasta asiasta helppo. ”Viisi vinkkiä” ei ole lainkaan hassumpi aloitus. Mitä muut haluaisivat tietää erikoisalastasi?
  3. Etsi ja löydä kohderyhmäsi. Pohdi, kenelle tuot lisäarvoa? Kuka hyötyy some-kanaviesi seuraamisesta?
  4. Valitse oikeat kanavat. Hakeudu niiden pariin, jotka ovat kiinnostuneita sinulle läheisistä aiheista. Kuuntele heidän tarpeitaan osallistumalla tapahtumiin ja liittymällä ryhmiin Facebookissa sekä LinkedIn:ssa. Hyödynnä myös lähipiirisi ja -verkostosi, joilta voit kysellä millä kanavilla he liikkuvat ja millaiset sisällöt heitä kiinnostavat. Valitse kanavat, joissa voit viestiä luontevasti, ja joiden sisältöjä kulutat itsekin.
  5. Sometiliesi profiilikuvat ja -tekstit ilmentävät konkreettisesti personaasi. Lähikuva toimii hyvin. Profiilikuvan on oltava mieleenpainuva ja selkeä, vrt. minun.
  6. Tuota kiinnostavaa sisältöä. E-kirja, blogi, asiantuntijavideo, twiitit, liveraportointi, LinkedIn-keskustelunavaukset. Teksti, kuvat, videosisällöt. Hyödynnä somen kaikki mahdollisuudet.
  7. Mittaa ja kehitä. Saako jakamasi sisältö kohderyhmäsi toimimaan haluamallasi tavalla? Tykkäykset, jaot ja kommentit antavat viitteitä siitä, kuullaanko sinua. Kehitä sisältöjäsi, viestintätapojasi ja kiinnitä huomiota esimerkiksi postausaikaan.

Kiinnostaako aihe? Katso esitykseni aiheesta!

Mistä puhun, kun puhun henkilöbrändäyksestä?

Missionani on saada suomalaista ja erityisesti lappilaista osaamista esille asiantuntijaverkostoissa. Näillä sanoilla aloitan usein puheenvuoroni.

Hyvä kasvualusta missiolleni on ollut Lapin ammattikorkeakoulu, jonka suojista olen pitänyt henkilöbrändäys-aihetta kuumana. Puhujana ja kouluttajana olen lähestynyt aihetta useista näkökulmista ja eri termein. Jostain syystä täysin kuvaavaa sanaa asiantuntijaosaamisen vaikuttavalle levittämiselle ei ole vielä löytynyt. Asiakkaani ovat ottaneet palautteissaan kantaa käyttämiini termeihin muun muassa näin:

  1. Henkilöbrändäys – voimakkaasti tunnekuormittunut sana, ilmeisesti siksi, että brändejä pidetään epäaitoina päälleliimattuine valeosaamisineen. Vahva henkilöbrändi ei välttämättä korreloi timanttisen osaamisen kanssa.
  2. Asiantuntijatarina – sanasta tulee kuulemma mieleen tarina superwinfreystä, joka nousee feeniksin lailla tuhkasta ja kyhää startupin tyhjästä ilman pääomaa. Meillä näihin ilmiöihin ei uskota.
  3. Oman osaamisen markkinointi tai sosiaalinen myynti – ”En halua tyrkyttää itseäni, enkä edes osaa tarpeeksi hyvin.” Sanoo asiantuntija, joka luultavasti hallitsee aihealueensa paremmin kuin 95 % suomalaisista, kun 90 % riittäisi.
  4. Somestrategia – ”Ei mulla ole aikaa päivittää suunnitelmallisesti somea, mutta haluaisin kyllä tviittailla kiinnostavasti ja verkostoitua alan osaajien kanssa.” Niin mihin sitä suunnitelmaa nyt tarvittaisi!

Asiantuntijan osaamisen tekeminen näkyväksi. Se on kuulemma tarpeeksi nöyrä sana. Se ei kuitenkaan myy. Minäkö Brändi sen sijaan on koulutuksen nimenä happotestattu useaan otteeseen.  

Idea postauksen otsikointiin on lainattu japanilaisen kulttikirjailijan Haruki Murakamin teoksesta Mistä puhun kun puhun juoksemisesta. Murakamin inspiroivassa kertomuksessa juokseminen antaa rakenteen hänen kirjailijaelämälleen. Kirjan sykäyttävä tarina toimii hyvänä analogiana henkilöbrändäykseen. Brändin rakentamisessa ja maratonille valmistautumisessa on paljon samaa. Brändin kehittäminen on prosessi, eikä pikavoittoja ole. Omaa osaamista markkinoitaessa koetaan aallonpohjia, jotka tulee hyväksyä väistämättöminä ja matkaan kuuluvina. Tarvitaan peräänantamattomuutta ja rohkeutta ylittää omia rajoja kerta toisensa jälkeen. Murakamin teoksen kieli on aitoa ja mieleenpainuvaa. Ihan kuten henkilöbrändiltäkin soisi odottaa.

Murakamille juoksemisesta tuli tärkeä henkireikä ja luovuuden elinehto. Elämänmuutoksen vibat tuntuvat kehossa ja mielessä. Sama on tapahtunut myös asiakkailleni. Selkeä suunta uralle ja tietoiset toimet tulevaisuuden muokkaamiseksi voimauttavat. Kokoan Minäkö Brändi -koulutuksesta valtakunnallista MOOC-koulutuspakettia, jota tarjotaan ensisijaisesti korkeakouluopiskelijoille. Kehittämäni koulutus valittiin myös valtakunnallisen eAMK-hankkeen pilottiohjelmaan.

En itse juokse, mutta ymmärrän sen hurman. Siksi kirjoitan tässä blogissa myös jatkossa Oman Timanttisen Osaamisen Brändäämisestä Niin Että Tuntuu, tuttavallisemmin henkilöbrändäyksestä.