Henkilöbrändi jakaa somessa arjen tekoja (Sisältöstrategia osa 2/2)

Henkilöbrändiään systemaattisesti rakentavan ei tarvitse hakea kaukaa sisältöjä some-päivityksilleen. Sisältö on nimittäin parhaimmillaan arjen teoista ja toiminnasta kertovia tuokioita.

Henkilöbrändi voi rakentaa omaa bränditarinaansa esimerkiksi Instagram Stories-toiminnolla. Hyvin tuotetussa sisällössä kuvissa, teksteissä ja/tai videoissa vilahtelevat brändin avainsanat ja niiden ympärille koottu tarina. Itse esimerkiksi jaan Instagramin Stories-osiossa brändinhallintaan liittyviä kirja- ja opiskeluvinkkejä. Toki tärkeätä on myös tuoda esille omaa persoonaa, siinä määrin, kuin omaan some-strategiaan kuuluu.  

Eri kanavissa jaettu sisältö on vahvasti sidoksissa brändäyksen tavoitteeseen. Tarjottava sisältö on hyvin erilaista riippuen siitä onko tavoitteena:

  1. Oman digitaalisen jalanjäljen rakentaminen ja henkilöbrändäys (esimerkki)
  2. Työnhaku (esimerkki) 
  3. Sosiaalisen verkoston kasvattaminen (esimerkki) 
  4. Esiintymis- ja puhujakutsut tapahtumiin (esimerkki) 
  5. Oman ammattialan osaamisen laajentaminen. (esimerkki) 
Henkilöbrändin paras sisältö syntyy intohimosta. Kuva: Panu Pohjola

Vuorovaikutus ja siihen pyrkiminen on avainasemassa. Henkilöbrändiä rakentavan kannattaa viestiä somessa niistä asioista, joista hän kertoo olevansa kiinnostunut ja tietävänsä. Sisällöistä tulisi käydä ilmi kokemus, toimialatuntemus, verkostot, koulutus, suositukset, palkinnot/tunnustukset sekä aluetuntemus. Kanavasta ja tavoitteesta riippumatta tulisi brändiä rakentavan luoda kiinnostavaa ja ajankohtaista sisältöä, käydä keskusteluja verkostoonsa kuuluvien kanssa ja antaa kredittiä eli tykätä ja jakaa myös muiden sisältöjä eteenpäin.

Mistä sinä voit aloittaa?

Kiteyttämällä brändisi ydinsanoma. Voit lähteä hahmottelemaan sitä kiinnostuksesi kautta.  

Pohdi  

  • Millaisista teemoista voisit ajatella aloittavasi keskusteluja? 
  • Millaisia uutisia voisit jakaa?
  • Millaisen ongelman voisit auttaa jotakuta ratkaisemaan?  
  • Millaista sisältöä omalla alallasi työskentelevät julkaisevat?  

Sisällöntuotanto on vaivattominta silloin, kun muoto korostaa tuottajan omia vahvuuksia. Toisella on sana hallussa artikkeleissa, siinä missä toisen persoona kukoistaa lyhyissä videoissa. Webinaari, e-kirja, infograafi, Podcast, Twitter-chat, LinkedIn-postaus, blogi.. Olipa sisältömuoto mikä tahansa, käytä aikaa sen suunnitteluun ja viimeistelyyn.

Kuvien ja videoiden laatu vaikuttaa suoraan katsontakertoihin. Tekstit paranevat oikolukuohjelmassa ja kuvat kuvankäsittelyssä. Canvalla luot helposti näyttäviä verkkosisältöjä, kuten profiilikuvia tai mainospostauksia omista kuvistasi. Tämän ilmaisen selainpohjaisen suunnitteluohjelman löydät osoitteesta http://www.canva.com. Ilmaisia kuvapankkeja on useita. Löydät niitä hakemalla kuvapankki –sanalla. Itse pidän Unsplash-pankin sisällöistä, mutta suurimmaksi osaksi käytän omia tai yhteistyökumppanieni ottamia kuvia. Pidä aina huoli siitä, että sinulla on lupa käyttää kuvia, joita jaat somessa. Lisätietoa tekijänoikeuksista löydät myös kuvapankkien omilta sivuilta.  

Mikä sitten on kiinnostavaa sisältöä?

Tässä auttaa kohderyhmien määrittely. Sisältömuotoja kannattaa kokeilla ja kysellä vaikka suoraan omilta seuraajilta sitä, millainen sisältö heitä kiinnostaisi. Ajankohtainen sisältö on aina parasta. Kiinnostavin sisältö syntyy sellaisen aiheen ympärille, joka saa myös sinun silmäsi loistamaan ja ajantajusi katoamaan.

Etsi Twitteristä päivänpolttavia puheenaiheita Tweet Decillä tai tsekkaa Buzzsumo-palvelusta sisältöideoita (2 hakua/pvä ilmaiseksi). Samaa sisältöä voi myös kierrättää useamman kerran ja versioida sopivaksi eri kanaviin. Älä kuitenkaan kopioi sinällään sisältöjä kanavasta toiseen, jokaisessa kanavassa on omat tapansa esimerkiksi hashtagien käytön ja saatetekstien suhteen.

Sisällöntuotannossa rohkea rokan syö, kuten Andrei Koivumäen tapaus osoittaa. Lykkyä sisältötalkoisiin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.