Kahdessa edellisessä (Henkilöbrändäyksen perusteet ja Minkä värinen sinun sateenvarjosi on?) postauksessa olen antanut vinkkejä henkilöbrändin perustuksille. Tämän perustan päälle on hyvä lähteä rakentamaan strategiaa toimillesi ja viestinnällesi verkossa.
Strategian kehittelyä helpottaa, mikäli sinulla on tiedossa omaa alaasi ja erityisosaamistasi kuvaavat asiasanat tai fraasit. Google-hakujen tai -työkalujen hyödyntäminen on tehokkain tapa avainsanojen selvittelyyn. Millä sanoilla sinä hakisit oman alasi osaajia, tai tietoa, joka on sinulle hyödyllisintä ammatillisesti? Myös LinkedIn-verkostostasi on apua; millä sanoilla alan vaikuttajat puhuvat osaamisestaan, entäpä kollegat/kilpailijat? Kirjaa ylös keskeiset avainsanat, 3-5 sanaa riittää. Nämä asiasanat muodostavat teemat, joiden tiimoilta toimit; kirjoitat, puhut, twiittaat, etsit seuraajia ja hakukoneoptimoit sisältöjä. Käytä avainsanoja jakamiesi sisältöjen otsikoissa, profiiliteksteissä, osallistu avainsanoihin liittyviin keskusteluihin ja liity sanoilla löytyviin ryhmiin. Käytä niitä myös sisältöjesi hashtageina.
Brändin luominen on tänä päivänä sisältömarkkinointia ja tehokkainta digialustoilla, minkä vuoksi keskityn somesisältöstrategian luomiseen. Verkosta löytyy useita työkirjoja ja tarkistuslistoja, joiden avulla työ käy näppärästi, esimerkiksi Niku Creativella on tyylikkäät ja selkeät materiaalit.
Käytännössä asiantuntijan somestrategia syntyy vastaamalla neljään kysymykseen, joista kahta ensimmäistä avaan tässä postauksessa.
- Kenelle tuotan sisältöä?
- Missä kanavissa?
- Millaista sisältö on?
- Kuinka mittaan onnistumista?
Kenelle tuotan sisältöä/arvoa?
Mitä kohderyhmiä tavoittelet? Kohderyhmää on joskus haastava pohtia ja rajata, sillä se saattaa olla hyvinkin heterogeeninen riippuen tavoitteestasi. Kaikille kaikkea –periaate ei toimi, kokeiltu on. On tärkeätä, että valitset kohderyhmän, joka tukee tavoitteitasi. Hakeudu niiden ihmisten pariin, jotka ovat kiinnostuneita tai joille on hyötyä sinulle läheisistä aiheista. Kuuntele heidän tarpeitaan osallistumalla aiheeseesi liittyviin tapahtumiin ja liittymällä alasi some-ryhmiin Facebookissa sekä LinkedInissä. Hyödynnä myös oma lähipiirisi ja -verkostosi, joilta voit kysellä millä kanavilla he liikkuvat ja millaisesta sisällöstä he olisivat kiinnostuneita.
Itse kuulun useisiin alakohtaisiin some-ryhmiin. Esimerkiksi Facebookissa olen mukana ”Someduunarit” ja ”Asiantuntijasta vaikuttajaksi” -nimisissä ryhmissä. Osallistumalla pysyn hyvin kärryillä siitä, mistä alalla juuri nyt puhutaan. Voit aloittaa liittymällä esimerkiksi Facebookista löytyvään ”Somerekry” -ryhmään, jossa jaetaan vinkkejä työnhakuun.
Missä kanavissa?
Henkilöbrändäyksen asiantuntija Tom Laineen mukaan kahdesta kolmeen kanavaan riittää brändin rakentamiseen. Mielestäni paras yhdistelmä on se, että tehdään brändille yksi pysyvämpi ”koti”, joka voi olla esimerkiksi kotisivut, Youtube-kanava tai säännöllisesti päivitettävä LinkedIn-profiili. Sen jälkeen valjastetaan käyttöön yhdestä kahteen some-kanavaa, joiden avulla ohjataan liikennettä ”kotiin”. Itselläni brändin kotina toimivat verkkosivut www.katikoivu.com, jonka sisältöjä markkinoin LinkedInissä, Twitterissa, Slidesharessa sekä toisinaan myös Youtubessa.
Tärkeintä on, että ”kotona” on kattavasti ja ajankohtaista tietoa sinusta, työnäytteitä, mahdollisesti suositteluja sekä persoonaasi esille tuovaa materiaalia, kuten videota ja/tai kuvia sinusta ydinosaamistasi kuvaavassa ympäristössä tai toiminnassa. Hyvänä esimerkkinä brändin ”kodista” toimii Suomen tunnetuimpiin henkilöbrändeihin lukeutuvan Elina Koivumäen kotisivut.
Muista, että jokaisella kanavalla on hieman erilainen käyttäjäprofiili. Pohdi siis tarkoin, millä kanavilla viestisi saavuttaa tavoittelemasi kohderyhmän parhaiten, ja käytä niitä. Kanavia valitessasi kannattaa huomioida:
- Mitä muutoksia tai tulosta lähdet hakemaan somen avulla? Haluatko löytää piilotyöpaikan, verkostoitua työnantajien kanssa, tuoda esille lopputyösi tuloksia, markkinoida yrityksesi palveluita..
- Mikä on sinulle luontevin tapa viestiä? Pidätkö kirjoittamisesta, videoiden tekemisestä tai oletko taitava kertomaan tarinoita kuvilla?
- Mistä tavoitat kohderyhmäsi? Ketä ovat nämä ihmiset, minkä ikäisiä, yrittäjiä, yritysten edustajia, yksityishenkilöitä? Mistä asioista nämä kohderyhmät ovat kiinnostuneita? Millä kanavilla kohderyhmäsi liikkuu?
Käytä kanavapohdinnassa niin maalaisjärkeä, asiantuntijatietoa kuin tutkimuksia. Tutkimustietoa tuottavat useat eri mediatalot sekä tutkimuslaitokset, kuten Tilastokeskus ja Telia. Tilastoista kannattaa selvittää myös, milloin on kunkin kanavan prime time eli aika, jolloin linjoilla on eniten käyttäjiä alaltasi. Jos sinulla on jo käytössäsi some-kanavia, tarkastele, ketä olet viesteilläsi tavoittanut, mihin aikaan ja millaiset sisällöt ovat olleet suosittuja.
Voit aloittaa Lehmätkin Lentäis -blogista, jossa kouluttaja Harto Pönkä julkaisee säännöllisesti ajankohtaisia some-tilastoja:
https://harto.wordpress.com/sosiaalisen-median-tilastoja/
Lue sisältömuodoista, aihevalinnoista sekä onnistumisen mittaamisesta seuraavassa postauksessa.